Janten laista ja yksilöistä

Keisari törmäsi mielenkiintoiseen asiaan taannoin: Janten lakiin. Timo Hännikäinen kirjoittaa siitä mainiossa blogissaan näin:

“Janten laki, norjaksi Janteloven, on pohjoismainen käyttäytymiskoodi jonka tarkoituksena on suitsia yksilöllisyyttä ja kunnianhimoa. Kuten kaikki epäviralliset lait, Janten laki on mahdoton kumota ja sen olemassaolo tulee ilmi vain rikkomusten yhteydessä. Sen muotoili tanskalais-norjalainen kirjailija Aksel Sandemose romaanissaan Pakolainen ylittää jälkensä (1933). Laki sisältää kymmenen kohtaa:

1. Älä luule, että sinä olet jotain.
2. Älä luule, että olet yhtä paljon kuin me.
3. Älä luule, että olet viisaampi kuin me.
4. Älä kuvittele, että olet parempi kuin me.
5. Älä luule, että tiedät enemmän kuin me.
6. Älä luule, että olet enemmän kuin me.
7. Älä luule, että sinä kelpaat johonkin.
8. Älä naura meille.
9. Älä luule, että kukaan välittää sinusta.
10. Älä luule, että voit opettaa meille jotain.

Sandemosen romaanin kertoja-päähenkilö viittaa vielä yhdenteentoista kohtaan, joka muodostaa Janten rikoslain: ”Älä luule, että on jotain mitä me emme jo tietäisi sinusta.” Siihen sisältyy kätketty uhkaus: jos et noudata edellä mainittuja pykäliä, meiltä löytyy kyllä keinoja palauttaa sinut ruotuun.

Sandemose toki keksi Janten lain satiirisessa tarkoituksessa, mutta sen olemassaolo kyllä havaitaan yhteiskunnassa. Sen voi havaita olevan läsnä erityisesti Pohjoismaissa. Täällä on ominaista tiukka sosiaalinen kontrolli, josta toki on syntynyt vakaa yhteiskunta ja ns. hyvinvointivaltio. Sandemose kuitenkin kaiketi pyrki kuvaamaan enemmänkin pikkupaikkakuntien ja pienten yhteisöjen tukahduttavia piirteitä.”

Janten laki selittää sen, miksi vasemmalle kallellaan olevat aatteet vetoavat erityisen hyvin suomalaisiin. Suomalaiset rakastavat sosiaalidemokratian vihamielisyyttä kaikkea yksilöllisyyttä ja oma-aloitteisuutta kohtaan. Jos joku julkeaa kehittää maailmalla palkintoja niittävän ginin tai rakentaa kekseliään liiketoiminnan päästökaupan ympärille, tulee sellaista yhteisön rankaista. Jos joku on ahkerampi kuin muut ja tienaa enemmän, tulee häntä verottaa ankarammin. Ei sovi poiketa ruodusta.

Hännikäinen jatkaa:

”Jotakin leimallisen pohjoismaista Janten laissa on. Yhteiskuntien luja konformismi paitsi pitää niitä koossa, myös tunkeutuu syvälle jäsentensä psyykeen. Se kiteytyy naljailevaksi ja nalkuttavaksi sisäiseksi ääneksi, vihamieliseksi yliminäksi, jonka alituisen läsnäolon takia suomalainenkaan ei ole koskaan aivan yksin. Jotkut tutkijat ovat yhdistäneet Jante-mentaliteetin Pohjoismaiden verraten korkeisiin itsemurhalukuihin, ja itsemurha onkin lopullinen vastaus mitätöivälle sisäiselle äänelle – osoitus, että kyllä minä sentään johonkin pystyn.”

Janten laki selittää sen, miksi pikkupaikkakunnan K-kauppias, jolla on kova tulotaso, ajaa silti muutaman vuoden vanhalla pienellä käytetyllä japanilaisautolla: jos auto olisi yhtään hienompi, lakkaisivat kuntalaiset asioimasta yrittäjän kaupassa. Tässä ei ole liioittelua tippaakaan. Eräs keisarin hyvä ystävä osti itselleen paremman auton vasta, kun oli lopettanut uransa kauppiaana. (Mikäs oli lopettaakaan hommat, kun kiinteistöt tuottivat niin hyvin. Ex-kauppias asuu nykyään toisella paikkakunnalla.)

On selvää, että hyvinvointivaltiomme tulee hajoamaan sen saman voiman vaikutuksesta, joka sen aikanaan loi. Konformismi ja sosiaalinen kontrolli on kääntynyt itseään vastaan ja tukahduttaa yhteiskunnan uudistumisen. Yhteiskunnilla ja yhteisöillä on näet elinkaarensa: Suomessa moni pikkupaikkakunta on elinkaarensa päässä. Vaikka haluja olisi, ei veronkorotuksilla tai velalla pystytä pelastamaan niitä. Nettomaksajat ovat muuttaneet pois. Niin on käymässä myös kokonaisen valtion mittakaavassa. Erilaisuutta ja menestymistä vihaava politiikka pitää huolen siitä, että ne jotka ovat kyvykkäämpiä, muuttavat muualle. Jäljelle jäävät vain Janten lakia noudattavat kyräilijät. Ajattele: Suomessa on mahdollista, että pääministeri haukkuu suurimman yhteisöveronmaksajan (UPM Oyj) johdon siitä, että yhtiö on ollut kannattava ja yrittää säilyttää kannattavuutensa!

Kuten UPM:n Pesonen totesi, tilanne on todella huolestuttava. Keisari ei näe erityistä syytä siihen, että meno lähivuosina muuttuisi. Janten lakia on mahdoton kumota, se on geeneissämme. Ehkäpä sitten, kun kaikki on menetetty ja yhteiskuntamme on vararikossa, alkaa meille luontainen konformismi ja tiukka sosiaalinen kontrolli suuntautua taas oikeisiin asioihin.

***

Toinen elämänalue, missä Janten laki vaikuttaa vahvasti, on uskonto. Mitä tiiviimpi uskonyhteisö, sen tiukempi on sen sosiaalinen kontrolli. Kuka tahansa, joka uskaltaa kritisoida uskonyhteisönsä toimintaa, joutuu yhteisön säälimättömän kurinpalautuksen kohteeksi. Kritisoimaan juljennut yksilö saatetaan eristää yhteisöstä ja hänen perhettään saatetaan karttaa. Kriittisyyden hinta sosiaalisien suhteiden menetyksenä on niin korkea, että jäsenet mieluummin pitävät mölyt mahassaan.

Sanotusta seuraa se, että tällaiset uskonnolliset yhteisöt ovat kasvualustoja kiusaamiselle ja jopa rikolliselle toiminnalle. Muutamat uskonyhteisöt ovatkin kunnostautuneet esimerkiksi pedofilian saralla. Uskonnon sisään kodifioitu näkemys siitä, että sen harjoittajat ovat parempia kuin muu maailma, luo velvoitteen sen jäsenille ylläpitää ja vahvistaa tuota näkemystä. Uskonnon jäsenille saatetaan esimerkiksi opettaa, että rikostutkinta tai -tuomio toisi jumalalle häpeää ja johtaisi täten ilmoituksen tehneen kadotuksen tielle.

Psyykkiset ongelmat ovat leimallisia tällaisille lahkoille. Kuuliainen konformisti puristaa kättä nyrkkiin taskussaan ja nielee kiukkunsa, sillä ei sovi kunnon uskovaisen kyseenalaistaa muiden (ja parempien) uskovaisten toimintaa. Lopulta kuuliainen konformisti menettää mielenterveytensä ja alkaa popsimaan psyykenlääkkeitä. Toinen ratkaisu on itsemurha. Itsemurhia näet tapahtuu erityisesti tiukan uskonnollisissa piireissä. Keisari on seurannut erään tällaisen yhteisön toimintaa ja pystyy luettelemaan heti puolenkymmentä itsemurhaa joille kaikille yhteistä oli kuuluminen sanottuun uskonyhteisöön.

Miten on uskonyhteisöjen tulevaisuuden laita? Onko parempaa odotettavissa? Tuskin. Uskonnollisuus muodossaan tai toisessa on hyvin lujasti ihmisessä oleva ominaisuus. Siinä suhteessa yhteiskunnassa tuskin koskaan tulee tapahtumaan muutosta.

***

Keisari asettaa kaiken toivonsa rohkeisiin yksilöihin, jotka uhmaavat Janten lakia. Yksilöt pystyvät tekemään itsenäisiä ratkaisuja. Se vaatii rohkeutta. Rohkeus olla erilainen kannattaa. Se avaa aivan uusia mahdollisuuksia elämään. Rohkeat yksilöt ovat yhteisön painostuksesta huolimatta synnyttäneet uusia luonnontieteellisiä keksintöjä ja liiketoimintaa – ja synnyttäneet hyvinvointia koko yhteisölle. Rohkeat yksilöt ovat taistelleet yhteisöjensä korruptiota ja mädännäisyyttä vastaan. Heidän työnsä hedelmistä nauttivat kaikki.

Eläköön yksilö. Eläköön rohkeus.