Koira

Koira

Koira koiran vuorolla

Taivaalla, yksin

Toipuu yöstä aamulla

Odottaa makupalaa

Tottuu ettei saa

Koiralla koiran elämä

Silti, elämä.

Kohdellut

Rikkinäiset sielut
Vaivoin kiinni elämän syrjässä
Roikkuvat, pelkäävät

Halataan hetki
Ollaan hiljaa
Tasataan hengitys

Jäädään henkiin edes hetkeksi.

Eräs hetki

Katselin sinua. Kun nousit koneeseen, Minskin lennolle. Sinne jonnekin, missä elämä on ihan erilaista.

Kuinka olisinkin halunnut pitää sinusta kiinni. Sanoa, että ei hätää. Tässä ollaan, elämä kantaa.

Istun. Ajatuksissani terminaalissa. Mietin, kuinka paljon elämä on tuonut hyvää. Ja kuinka sitä on saanut jakaa. Kuinka paljon onkaan jäänyt jakamatta.

Silti… Elämä kantaa. Lopulta.

Raha ei tee onnelliseksi?

No tekeepä.

Kun keisarilla tulot kasvoivat, oli mahdollista tehdä asioita, joista aiemmin vain unelmoi. Sitä paitsi, vituttaa paljon vähemmän kun palkkapäivänä laskujen maksun jälkeen on fyrkkaa vielä muuhunkin. Vaikka viedä keisarinna ulos syömään.

Kobe-härkä on oikeasti todella hyvää.

Lentäminen on kivaa. Aina.

Ässämersulla ajaminen on myös kivaa.

Useampi asunto avaa monenlaisia mahdollisuuksia.

Yksi juttu keisarin elämässä kuitenkin on, mitä ei saavutettu rahalla. Keisarinna. Tosi rakkautta ei näes voi ostaa, vaikka monilla sellainen kuvitelma onkin. Köyhiä oltiin, kun yhteen mentiin. Köyhiä oltiin monta vuotta kun yhtä matkaa tehtiin, vaan niin rakkaus kantoi.

Niin että miten sen kanssa on, tekeekö raha onnelliseksi? No tekee. Jos on rakastava puoliso rinnalla jo valmiiksi.

Raitis sihteeri

Kuka muistaa sellaisen viran kuin raittiussihteeri?

Silloin kun olin pieni, niitä oli joka kunnassa. Pirkkalan raittiussihteeri oli muuan Urpo T. Hänet tunnettiin lisänimellä Turpo, koska oli sangen nopea kiihtymään.

Kerran Turpo tuli puhumaan tunteista meille esikoululaisille, vuosi taisi olla 1983. Me kuuntelimme vakavina kun Turpo selitti, miten tunteet vaikuttavat. Sitten hän yhtäkkiä rupesi halaamaan opettaja-Riittaa ja open silmissä näkyi kauhu. Urheasti Riitta-ope yritti silti hymyillä. ”Katsokaa lapset kuinka Riitta-ope punastui! Se on merkki siitä että hän tykkäsi siitä että häntä halataan!” mylvi Turpo ja rutisti opettajaraukkaa yhä uudelleen ja uudelleen.

Esikoulua seuranneina vuosina Turpo näyttäytyi koululaisille aina silloin tällöin, lähinnä puhumassa kevätjuhlissa. Turpo oli kalju (käytti tosin hiuslisäkettä), mutta hänellä oli vastaavasti aika mahtavat pulisongit. Teryleenipaidassa oli isot märät läntit kainaloiden kohdalla, puhuminen vissiin oli jokseenkin voimille käypää puuhaa.

Viimeinen kosketukseni Turpoon oli peruskoulun päättäjäisissä. Sain luokkani parhaana stipendin johon Turpo oli laatinut raamatunlauseen: ”eikö viisaus anna äänensä kuulua?”

Opettajat kertoman mukaan olivat yrittäneet estää Turpoa laatimasta moisia lauseita stipendeihin, mutta hän oli itsepäinen ja sanoi kantavansa kaiken vastuun. Epäselväksi jäi, mitä vastuunkantamiseen mahtoi sisältyä.

Itse pidin stipendin lausetta lähinnä vittuiluna. Samaan kategoriaan laskin sen, kun sain yhdeksännellä luokalla yrittäjyyteen liittyvästä kirjoituskilpailusta palkinnoksi pyyhkeen(!) jossa luki ”yritys hyvä”. Pyyhin sillä perseeni aika monta kymmentä vuotta.

Tämä kaikki tapahtui kekkoslovakian kasvatille, koulussa joka tuli kuuluisaksi monisteestaan.

Miesvihaa

Me kromosomivikaiset olemme taas huomion keskipiste. Tällä kertaa ranskalaishupakko kannustaa sisariaan vihaamaan miehiä. Yhteiskunta varmasti lujittuu sen myötä! (Kuvakaappaus hs.fi, 16.9.20)
Harmagne sortuu tyypilliseen ajattelun vinoumaan, joka syntyy, kun arkikokemuksesta aletaan johtamaan yleistyksiä.

HS:n artikkeli kertoo: ”Harmange kertoo, että epäluottamus ei kumpua niinkään hänen omasta kokemuksestaan kuin siitä, mitä hän on kuullut ja nähnyt toimiessaan aktivistina feministisessä järjestössä, joka auttaa raiskausten ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreja. Tätä työtä tehdessään hän on tullut vakuuttuneeksi siitä, että enemmistö ahdistelijoista ja päällekävijöistä on miehiä.”

Suomessa vastaava vinouma on vankeinhoidosta keskusteltaessa. Vankilassa töissä olevat näkevät vain ne tyypit, jotka kerta kerran jälkeen tulevat uudelleen vankilaan ja tästä päättelevät, että vankila ei ole tehokas keino rikosten hillitsemiseksi. Tilastot sanovat kuitenkin, että valtaosa ei uusi rikoksiaan eikä palaa vankilaan.

Harmagne ei huomioi lainkaan (keisari olettaa että myös Ranskassa on) valtavaa enemmistöä miehistä, jotka eivät raiskaa eivätkä kohtele naisia kaltoin.

Se toki olisikin tylsää, siitä ei saisi kirjoitettua myyviä manifesteja.

 

Janten laista ja yksilöistä

Keisari törmäsi mielenkiintoiseen asiaan taannoin: Janten lakiin. Timo Hännikäinen kirjoittaa siitä mainiossa blogissaan näin:

“Janten laki, norjaksi Janteloven, on pohjoismainen käyttäytymiskoodi jonka tarkoituksena on suitsia yksilöllisyyttä ja kunnianhimoa. Kuten kaikki epäviralliset lait, Janten laki on mahdoton kumota ja sen olemassaolo tulee ilmi vain rikkomusten yhteydessä. Sen muotoili tanskalais-norjalainen kirjailija Aksel Sandemose romaanissaan Pakolainen ylittää jälkensä (1933). Laki sisältää kymmenen kohtaa:

1. Älä luule, että sinä olet jotain.
2. Älä luule, että olet yhtä paljon kuin me.
3. Älä luule, että olet viisaampi kuin me.
4. Älä kuvittele, että olet parempi kuin me.
5. Älä luule, että tiedät enemmän kuin me.
6. Älä luule, että olet enemmän kuin me.
7. Älä luule, että sinä kelpaat johonkin.
8. Älä naura meille.
9. Älä luule, että kukaan välittää sinusta.
10. Älä luule, että voit opettaa meille jotain.

Sandemosen romaanin kertoja-päähenkilö viittaa vielä yhdenteentoista kohtaan, joka muodostaa Janten rikoslain: ”Älä luule, että on jotain mitä me emme jo tietäisi sinusta.” Siihen sisältyy kätketty uhkaus: jos et noudata edellä mainittuja pykäliä, meiltä löytyy kyllä keinoja palauttaa sinut ruotuun.

Sandemose toki keksi Janten lain satiirisessa tarkoituksessa, mutta sen olemassaolo kyllä havaitaan yhteiskunnassa. Sen voi havaita olevan läsnä erityisesti Pohjoismaissa. Täällä on ominaista tiukka sosiaalinen kontrolli, josta toki on syntynyt vakaa yhteiskunta ja ns. hyvinvointivaltio. Sandemose kuitenkin kaiketi pyrki kuvaamaan enemmänkin pikkupaikkakuntien ja pienten yhteisöjen tukahduttavia piirteitä.”

Janten laki selittää sen, miksi vasemmalle kallellaan olevat aatteet vetoavat erityisen hyvin suomalaisiin. Suomalaiset rakastavat sosiaalidemokratian vihamielisyyttä kaikkea yksilöllisyyttä ja oma-aloitteisuutta kohtaan. Jos joku julkeaa kehittää maailmalla palkintoja niittävän ginin tai rakentaa kekseliään liiketoiminnan päästökaupan ympärille, tulee sellaista yhteisön rankaista. Jos joku on ahkerampi kuin muut ja tienaa enemmän, tulee häntä verottaa ankarammin. Ei sovi poiketa ruodusta.

Hännikäinen jatkaa:

”Jotakin leimallisen pohjoismaista Janten laissa on. Yhteiskuntien luja konformismi paitsi pitää niitä koossa, myös tunkeutuu syvälle jäsentensä psyykeen. Se kiteytyy naljailevaksi ja nalkuttavaksi sisäiseksi ääneksi, vihamieliseksi yliminäksi, jonka alituisen läsnäolon takia suomalainenkaan ei ole koskaan aivan yksin. Jotkut tutkijat ovat yhdistäneet Jante-mentaliteetin Pohjoismaiden verraten korkeisiin itsemurhalukuihin, ja itsemurha onkin lopullinen vastaus mitätöivälle sisäiselle äänelle – osoitus, että kyllä minä sentään johonkin pystyn.”

Janten laki selittää sen, miksi pikkupaikkakunnan K-kauppias, jolla on kova tulotaso, ajaa silti muutaman vuoden vanhalla pienellä käytetyllä japanilaisautolla: jos auto olisi yhtään hienompi, lakkaisivat kuntalaiset asioimasta yrittäjän kaupassa. Tässä ei ole liioittelua tippaakaan. Eräs keisarin hyvä ystävä osti itselleen paremman auton vasta, kun oli lopettanut uransa kauppiaana. (Mikäs oli lopettaakaan hommat, kun kiinteistöt tuottivat niin hyvin. Ex-kauppias asuu nykyään toisella paikkakunnalla.)

On selvää, että hyvinvointivaltiomme tulee hajoamaan sen saman voiman vaikutuksesta, joka sen aikanaan loi. Konformismi ja sosiaalinen kontrolli on kääntynyt itseään vastaan ja tukahduttaa yhteiskunnan uudistumisen. Yhteiskunnilla ja yhteisöillä on näet elinkaarensa: Suomessa moni pikkupaikkakunta on elinkaarensa päässä. Vaikka haluja olisi, ei veronkorotuksilla tai velalla pystytä pelastamaan niitä. Nettomaksajat ovat muuttaneet pois. Niin on käymässä myös kokonaisen valtion mittakaavassa. Erilaisuutta ja menestymistä vihaava politiikka pitää huolen siitä, että ne jotka ovat kyvykkäämpiä, muuttavat muualle. Jäljelle jäävät vain Janten lakia noudattavat kyräilijät. Ajattele: Suomessa on mahdollista, että pääministeri haukkuu suurimman yhteisöveronmaksajan (UPM Oyj) johdon siitä, että yhtiö on ollut kannattava ja yrittää säilyttää kannattavuutensa!

Kuten UPM:n Pesonen totesi, tilanne on todella huolestuttava. Keisari ei näe erityistä syytä siihen, että meno lähivuosina muuttuisi. Janten lakia on mahdoton kumota, se on geeneissämme. Ehkäpä sitten, kun kaikki on menetetty ja yhteiskuntamme on vararikossa, alkaa meille luontainen konformismi ja tiukka sosiaalinen kontrolli suuntautua taas oikeisiin asioihin.

***

Toinen elämänalue, missä Janten laki vaikuttaa vahvasti, on uskonto. Mitä tiiviimpi uskonyhteisö, sen tiukempi on sen sosiaalinen kontrolli. Kuka tahansa, joka uskaltaa kritisoida uskonyhteisönsä toimintaa, joutuu yhteisön säälimättömän kurinpalautuksen kohteeksi. Kritisoimaan juljennut yksilö saatetaan eristää yhteisöstä ja hänen perhettään saatetaan karttaa. Kriittisyyden hinta sosiaalisien suhteiden menetyksenä on niin korkea, että jäsenet mieluummin pitävät mölyt mahassaan.

Sanotusta seuraa se, että tällaiset uskonnolliset yhteisöt ovat kasvualustoja kiusaamiselle ja jopa rikolliselle toiminnalle. Muutamat uskonyhteisöt ovatkin kunnostautuneet esimerkiksi pedofilian saralla. Uskonnon sisään kodifioitu näkemys siitä, että sen harjoittajat ovat parempia kuin muu maailma, luo velvoitteen sen jäsenille ylläpitää ja vahvistaa tuota näkemystä. Uskonnon jäsenille saatetaan esimerkiksi opettaa, että rikostutkinta tai -tuomio toisi jumalalle häpeää ja johtaisi täten ilmoituksen tehneen kadotuksen tielle.

Psyykkiset ongelmat ovat leimallisia tällaisille lahkoille. Kuuliainen konformisti puristaa kättä nyrkkiin taskussaan ja nielee kiukkunsa, sillä ei sovi kunnon uskovaisen kyseenalaistaa muiden (ja parempien) uskovaisten toimintaa. Lopulta kuuliainen konformisti menettää mielenterveytensä ja alkaa popsimaan psyykenlääkkeitä. Toinen ratkaisu on itsemurha. Itsemurhia näet tapahtuu erityisesti tiukan uskonnollisissa piireissä. Keisari on seurannut erään tällaisen yhteisön toimintaa ja pystyy luettelemaan heti puolenkymmentä itsemurhaa joille kaikille yhteistä oli kuuluminen sanottuun uskonyhteisöön.

Miten on uskonyhteisöjen tulevaisuuden laita? Onko parempaa odotettavissa? Tuskin. Uskonnollisuus muodossaan tai toisessa on hyvin lujasti ihmisessä oleva ominaisuus. Siinä suhteessa yhteiskunnassa tuskin koskaan tulee tapahtumaan muutosta.

***

Keisari asettaa kaiken toivonsa rohkeisiin yksilöihin, jotka uhmaavat Janten lakia. Yksilöt pystyvät tekemään itsenäisiä ratkaisuja. Se vaatii rohkeutta. Rohkeus olla erilainen kannattaa. Se avaa aivan uusia mahdollisuuksia elämään. Rohkeat yksilöt ovat yhteisön painostuksesta huolimatta synnyttäneet uusia luonnontieteellisiä keksintöjä ja liiketoimintaa – ja synnyttäneet hyvinvointia koko yhteisölle. Rohkeat yksilöt ovat taistelleet yhteisöjensä korruptiota ja mädännäisyyttä vastaan. Heidän työnsä hedelmistä nauttivat kaikki.

Eläköön yksilö. Eläköön rohkeus.

Lopullinen ratkaisu väkivaltaongelmaan

Kuten viime aikoina on havaittu, ovat teräaseet ja tuliaseet vakava uhka yhteiskunnan rauhalle. Niinpä keisari ehdottaa seuraavia toimenpiteitä yhteiskuntarauhan palauttamiseksi.

1. Tuliaseille täyskielto. Ne ovat tarpeettomia. Sotilaallisista konflikteista selvitään nykyaikaisesti neuvottelemalla , sotiminenhan on niin last season. Metsästys on katsottava tarpeettomaksi puuhaksi, samoin teurastus (tässä yhteydessä tulee kieltää myös teurastuksessa käytettävät pulttipistoolit). Näin päästään samalla ylevään tavoitteeseen: lihansyönti loppuu ja ravintoketjut katkotaan. Win-win!
2. Teräaseet tulee kieltää. Koska lihaa ei enää syödä tuliasekiellon tultua voimaan, myöskään lihanleikkaukseen ei tarvita veitsiä tahi kirveitä. Puun poltto saastuttaa, niinpä se loppuu joka tapauksessa – halkomakirveitä ym. ei näin ollen enää tarvita. Puuta ei myöskään pidä käyttää rakennusmateriaalina, se on yhtä lailla luonnon riistämistä. (Ajatelkaapa: silloin kaukaisella 80-luvulla keisarin vaari opetti tälle, miten vuollaan pajupilli. Elävästä pajusta riistetään väkivalloin oksa ja siitä puukotetaan kimeää ääntä tuottava soitin! Miten iljettävää ja taantumuksellista se on ollutkaan!) Sen sijaan tulee suosia muoveja. Ne eivät raiskaa luontoa ja ne voidaan laatia suoraan oikeaan muotoon – ei tarvita teräaseita edes rakentamiseen (Jo silloin 80-luvulla nokkahuilut olivat muovisia – keinot siis löytyvät, kunhan tahtoa on). Taas kerran win-win: kun kielletään teräaseet, myös luonto säästyy!

Bonus:

Nyrkit on kiellettävä. Maailmassa eniten väkivaltaa on tehty paljain nyrkein. Siksi edistyksellisen yhteiskunnan tulee kieltää nyrkit! Ainoa poikkeus on polkupyörällä ajo. Käsi saa tällöin olla puristettu nyrkkiin ohjaustangon ympärille. Toiveissa kuitenkin on, että kehitettäisiin ohjaustanko, josta ei tarvitsisi pitää kiinni käsi nyrkkiin puristettuna. Sukupuolentutkimuslaitokselle on tätä kehityshanketta varten määrättävä vähintään 13 miljoonan euron apuraha. Apurahalla tulee palkata ensisijaisesti sukupuolivähemmistöihin identifioituvia henkilöitä tutkimusta suorittamaan.

Huom. Auton rattia puristettaessa käsi menee nyrkkiin. Tästä ei tule huolestua, sillä kun myös autot kielletään, ei tarvitse enää rattiakaan puristaa.

Miten helppoa onkaan lopulta paremman yhteiskunnan luominen. Vain tarpeeksi monta napakkaa kieltoa ja hups – yhteiselo on taas auvoisaa ja harmoonista!

Normaali kellokäyrä

Galton Board on mainio havainnollistus siitä, miten normaalijakauma muodostuu.

Esimerkiksi ihmisen pituus noudattaa normaalijakaumaa. Suomalaisista nuorista miehistä alle 167-senttimetrisiä tai yli 195-senttimetrisiä on molempia yksi prosentti. Alle 155-senttimetristen ja yli 180-senttimetristen nuorten naisten osuus on myös prosentin verran ikäluokassaan.

Samoin älykkyysosamäärä noudattaa normaalijakaumaa. Kellokäyrän keskellä on äo=100. Valtaosa ihmisistä osuu siihen hollille, vähän alle tai vähän yli.

Taksijonossa, samoin kuin snägärijonossa älykkyysosamäärä ei kuitenkaan noudata normaalijakaumaa. Edellä olevat ihmiset ovat jostain syystä aina sieltä kellokäyrän vasemmasta laidasta. Niin arvaamaton on luonto!

Gepardihattu kuoli

Robert Mugabe, yksi kaikkien aikojen kovimmista gepardihatuista, on nyt kuollut. Hän oli melkoinen sankari, sillä hänen hallinto-osaamisen myötä Zimbabween syntyi multimiljardöörejä roppakaupalla. Ei ainakaan keisarin taskussa ole ollut ikinä näin isoa seteliä:

Vaan joka zimbabwelaissällillä näitä seteleitä oli kottikärryittäin. Huikea saavutus!

Toinen Mugaben saavutus oli jokaisen sosialistin märkä uni: maareformi. Hänen tullessa valtaan 70% maanviljelyksestä oli valkoisten siirtolaisten käsissä. Valkoiset hävitettiin maanpakoon ja maat jaettiin mustille. Maataloustuotannon romahdus ja nälänhätä siitä seurasi, mutta mitäs sitten. Maat oli jaettu tasan ja miljardeja kaikilla taskussa. Aika vaikuttavaa joka tapauksessa!

Mugabe kuoli hieman epätyypillisesti: vanhuuteen. Gepardihatun normaali kuolinsyy on vallankaappaus.